Beekumsa walii gala

think, that you are mistaken..

Category: Beekumsa walii gala

Rediyoon keenya radiyoo keessani, kanaaf sirba barbaadan bilbiltanii filachuu dandeesu. Sababinii anii sirba kan feladheefii yoo xinnate nu lamaanuu Ummata Oromoof qabsoofna jenna kanaaf nuti fira. Angoo qixa qabna, miseensa qixa qabna. Kan filadhuufi Obboo Malasi Zenawwitiif. Nuti garuu amma of dandeenyee jirra. Miseensa milyeena afur qabna. Isaan garuu miseensa miti ummata miliyeena afur hin qaban. Kanaaf nu gahe kunuunsi keessanii guddannee of barre jechuufan.

Sirba Dr. Mararaan naa filate fudhadhe. Ammaf firumman keenya si hin basuu, Malasiin firoomtee nuun diinayyuu taatu waan tokkoyyu hin taatu naa jedhanii. Farfannoo eenyuu, kan maal jedhu filtuufi. Farfannoo Adisuu Wayama, inni kuun dursee filtama,inni kuun dorgomee gatama, garuu kana keessa Waaqayyo hin jiru jedhu anaa afeeraa.

EyyenObboo Malas Ayyan laalatuudha. Yeroo hunda fayeeda Ofii malee waan biraa hin yaadu. Erga sitti fayyedameen booda akka okkotee cabdeeti si darbata. Fakeenyaf duraa yoo chartarii mallateesinu Amaara waan sodaatef wajin dhaabanna jedhee ofitti nu qabe.

HUmni Amaaraa kufuu gaafaa argu badaa asii nuun jedhe. Kana caala ayyana laallachuu maaltu jira. Fakkatiin gaafa dhugaan dhufe baddi naa jedhaanii. Balbala lama qaba. Waggaa baayyen dura Edipas hiibboo sifinkisii hiikee aango mootummaa qabate jira. Amma garuu Teebas hongee hamaan rukute jira. Qaalluwwan, kadhatuun fi namoon marga aradoo jiidhaa harkatti qabatanii gara waltajiicha dhufan.Akka ilaalcha ykn dhugaa Oromootti amantii jechuun ammoo dhimma waliigala jiruuti.

Dhimma jiruu yoo jennu dhimma aadaa, afaan, maqaa, eenyummaa, duudhaa, heera, seenaa, sirna, safuu, ayyaantummaa, beekumsa, qaroomina, Gadaa fi walumaagala dhimma lafaa hanga lafee ofiiti jechuudha. Duuchumatti ummanni kun erga Gadaan isaa cabee as waa hunda isaa dhabe.

Dhimma waloo dhiisee dhimma dhuunfaa akka baree barsiisu dirqisiifame. Ilaalcha inni uuma fi uumamaa qabu beekumsa isaa dhabee kan biraan kan alagaa fi sagantaa alagaan dhaalame. Eenyummaa isaa dhiisee eenyummaa warra biraa akka himatu godhame. Maqaa Waaqa fi Kadhaatin Erga abboota teenya cabsanii biyya teenya qabatanii asitti karaan ittin akka malee nu ilmaan isaani hafe dhufaa darbaan cabsani dhuka nu dhugaan keessaa tokko maqaa waaqani ykn amantiini.

Waaqni maqaa Oromoo qabaatuu keetin, Oromummaatti maa amantaan cubbamaa si hin godhu. Warra eenyummaa keenya balleessuuf sagantaa qabutu akka tarsimootti tolfate.

Walii Galan Alaa Galan

Aadaa fi ilaalchi Oromoo; walumaa gala sagantaan Warra Abbaa Oromoo waaqan walitti nama buusa jechuun akka nuti of irraa gorree isaan jala gorruuf; akka isaanif garba taanee isaan tajaajilluuf maqaa waaqanis bitani nu gurguranii jiru.

Maqaa ayyaanatinis Oromoon ofirraa goree alagaa jala goruun akka ayyaantummaa warra keenya irraa adda cinnus nurratti hojjatame. Akka Malkaa fi Tulluu biyya biraa faarsinu, akka maqaa namoota warra darbanii warra biyya biraa fi warra nu gabroomsee ykn duudhaa keenya balleessee waamnee kadhannuu fi faarsinu nu gochuun nu golgoleessani. Naannawa Hojii:- Godina Salaale fi Walloo hundaa irratti hojii Amantii Waaqeffannaa hunda itti gaafatamummaan hojjata.

Giddu galootni shananu Oromiyaan alattis hojii Amantii Waaqeffannaa kallattii isaaniin bakki itti gaggeessan jira. Oromiyaan alattis iddoo Oromoo fi waaqeffattootni jiranitti banamaa kan jiruudha.

Kanaan alattis Galmootni Amantii Waaqeffannaa dhiibbaa garagaraa dandamachuu dadhabee idleen sagantaasaa gaggeeffatuu dadhabes hedduun turaniiru. Tokko; sagantaa idlee Galmaa irratti. Wiirtuun barnootaa kun Wiirtuu itti Galmootni konyaalee tokko keessa jiranii fi walitti dhiyeenya qaban barattoota sadii fi sadii ol ergatuun idleen leenjiin addaa barnooticharratti kennamuudha.

Karaalee sadiin; tokko bulchiinsi magaalootaa, aanaalee fi gandootaa haqummaafi nagummaa Waaqeffannaa hubateet argatuu dandeenye. Sadaffaa gumaata Waaqeffattootan bitachuudhani. Haxaayyee kennaa nama dhuunfanii fi kkf. Itti fufas kan jiruudha. Dhimmi awwaalcha dhabuu Waaqeffattootaa qor-qalbii hawaasa kanaa cabsuuf iddoo nu dhorkachuun reeffi Oromoo rakkataa turuu miidiyaale hawaasa fi garagaraan darbaallee tureera.

Hedduun waggootan lamaan dura ture rirriittannaa fi obsuumaan dhokfannee hojjataa turre. Kunis sagantaa gaafa Oromoonnis tahee Kuush sirni isaanii hin diigamin ittiin wal qajeelchaa turan haammata. Yeroo ammaas Wiirtuu Barnoota Amantii Waaqeffannaa shantamii afur 54 irratti leenjisaa jira. Dhaloonni of hin taane hoo? Ofiisaa fi dhaloota ofii akkasumas aadaa, amantii, duudhaa, safuu fi qabeenya isaa hunda dhaba. Shanan hoo? Mucaa tokko fudhatanii irratti heerani.

Mucuma kanatu nama afur qaba.

Beekumsaa walii galaaf

Namni afran inni qabu abbaa, haadha, obboleessa fi obboleettii dha. Akkasumas heera ittiin bulmaata yakka keessatti yakka abbaa fi ilmaa, yakka haadha fi ilmaa, yakka obboleessa fi obboleessaa, yakka obboleessa fi obboleetti jedhee heera arfan kanaan addunyaa tana mana tokko godhee fudhata.

Yakka abbaa fi ilmaa jedhee yoggaa heeru abbaatti kan ilma isaa fakkaatu, ilmattis kan abbaa isaa fakkaatu addunyaa kana guutuun abbaa fi ilma jedha. Yakka haadhaa fi ilmaa jedhee yoo heerus, haadhatti kan ilma ishii fakkaatu, ilmattis kan haadha isaa fakkaattu addunyaa guutuun haadhaa fi ilma. Yakka obboleessaa fi obboleessaa jedhee yoo heeru, kan obboleessa isaa fakkaatu waliin addunyaa guutuu obboleessaa fi obboleessa. Yakka obboleessaa fi obboleettii jedhee yoo heeru, obboleessatti kan obboleettii isaa fakkaattu, obboleettitis kan obboleessa ishii fakkaatu addunyaa kana guutuu obboleessa fi obboleettidha jedheet heera; hanga abbaan warraa fi haati warraa heera obboleessaa-obboleettitiin wajjin bulaniititti.

Kuni garee kooti, suni garee kiyyaa miti waan jedhamuun addaa addummaa ilaalchaatiin dhala namaarratti loogii raawwachuun fudhatama hin qabu. Akka amantii waaqeffannaatti dhalli namaa fi diinagdeen adda bahee beekameet, dhalli namaa diinagdeetti tajaajilama.

Waan jiraatiif jettee jiruu hin dhabin yommuu jedhamus, qabeenyaf diinagdeef jettee dhala namaa obboleessakee, abbaakee, haadha ykn obbleettii kee hin miidhin jechuudha.Keessaahuu dhuma bara irraa eegalee ABO keessatti sabatiinsaa fi nagaan argamee hin beeku. Walumaa gala gaaffii namooti baayyeen ABOn maaliif kaayyoo fi ergama isaa sirnaan raawwachuu dadhabe jedhuuf deebii sirrii kennuun barbaachisaa taha. Kunis teessuma Kora Sabaa irratti utuu hin taane walgahii ariifachiisaa bara haala hatattamaa keessatti Miseensoti Gumii Sabaa muraasi walgahan irratti ture.

Haa tahu malee Daawud Ibsaa gaafa hayyu durummaatti dhufee eegalee ofii isaa giddu gala qabsoo Oromoo of taasisuun aangoo ofii jabeeffachuu malee ABO jabeessee qabsoo Oromoo fuul-dura tarkaanfachiisuuf hanga inni hojjete baayyee xiqqaa dha. Korri kun harkifachuu fi dhiibbaa yeroo garagaraa irraa irra gahuun miseensoti buleeyyiin muuxannoo yeroo dheeraa hojii dhaabaa irratti qaban, Daawud Ibsaa mirga miseensotaa sarbeera, sirna jaarmayaa diigeera jechuun cabsatanii jaarmayaa Qaama Cehumsaa ABO utuban.

Waldhabbii sababa kanaan dhaaba keessatti dhalateen bara ABOn hoogganummaa isaa jalatti bakka lamatti baqaqe. Akka kanaan miseensoti jajjaboon muuyxananoo bara dheeraa qaban dhaaba keessaa bahanii jaarmayaa Adda Dimokraatawaa Oromoo jedhu oggaa gurmeessan ABOn yeroo sadaffaaf qoqqoodame. Adda babahiinsa duraan turanii fi kan booda irraan wal qabatee walumaa gala dhaabicha irra miidhaa guddaatu dhaqqabe.

Akka kanaan korri Sabaa akka heeraatti bara taha jedhamee eegamaa ture hanga bara akka turu taasifamuun obbo Daawud Ibsaa heera dhaabaa cabsuun waggoota 13iif osoo korri hin taahin aangoo ofii dheereffate. Korri Sabaa 4ffaan booda namooti Kora Sobaa jedhanii mooggasan waggoota dheeraa booda bara ammas Eritraa keessatti taahe. Namni kun erga hayyu durummaatti dhufee kunoo waggaa 21 tahee jira. Hoogganummaan oogummaa mataa isaa dandahe qaba.

Dandeettiin hoogganaa injifannoo inni galmeesseen madaalama. Hoogganaan tokko fakkeenya gaarii tahuu qaba. Hordoftoota baayyinaa fi aynaan guddifachaa adeemuutu irraa eegama. Hoogganaa cimaan namoota fakkeessitoota isa jala adeeman utuu hin taane namoota bor hooggana tahuuf gahumma qaban jala jalaan horachaa fi qaraa adeema.

Daawud Ibsaa hoogummaa fi dandeettii akkanaa hin qabu, fedhii isaas hin qabu. Eenyuyyuu haa tahuu nam tokkeen dhaabaaf ajajama. Murni bicuu murtii murna wayyabaaf abboomama. Murtiin sagalee wayyabaan darbe tokko hoogganaa fi miseensa hunda biratti kabajamuu qaba, ol aantummaan seeraa kabajamuun dirqama.

Yaadaa fi falasamaan utuu hin taane umurii isa guutuu jeequmsa ofumaaf uumee olola fi balaaleffannaa qofaan jiraate. Olola rakasa, maqa balleessii fi oduu sobaan qabsaawotaa fi hooggana dhaabaa of biratti jibbu irratti oofee oofsisuu amalaa fi hojii dhaabbataa taasifate.

Namooti gandaa fi dantaa bubuutuun sobaman kijibaan akka kormaatti isa moosisuuf shira dalaganis jijjiiramni dhaaba keessatti akka hin dhufne gufuu tahan. Nam-tokkeen hanguma aangoo irra bubbuleen malaammaltummaa siyaasaa fi qabeenyaa keessa akka seenus ifaa dha. Daawud Ibsaa bara dheeraaf maallaqaa fi qabeenyaa dhaabaa dhuunfaa isaan itti ajajaa bahe, ittis gargaarameera, ittis gargaaramaa jira. Jireenya Misensotaa fi hooggana dhaabaa irraa adda tahe jireenya sadoo fi qananii jiraataa bahe.

Qabsaawota gandaan qooduu fi namoota kaayyoo hin qabne dantaan sossobuun umurii aangoo isaatii dheereffachuuf itti gargaarame.Barataa Dagamawii Daawit jedhama.

Dhalatee kan guddate magaala Dirree Dhawa yoo ta'u amma umuriin isaa waggaa 13dha. Beekumsaa inni Keemistirii, Fiziiksii fi saayinsii hawaa irratti qabu nama dinqisiisa. Ammatti barataa kutaa 6tti. Amma barumsaa isaatti barataa ciimaadha. Dura garuu barumsa isaarratti dadhabaa ture. Kutaa keessaatti hin barreessu, hin dubbissu, gaafii hin gaafatu,deebiis hin deebissu jedhan harmee isaa aadde Haymanoot Ayyaala.

Aadde Haymanoot, barsiisoota isaas baayyee akka rakkisuu fi ijoollummaa isaatti nama waliin akka walii hin galle dubbatu. Dabalataan ammoo ijoollee waliiniis hin taphatu jedhan.

Guddinni isaa guddinna ijoollee biroo irraa garaagarumma qaba. Ijoollee waliin walii galuu dhabuu isaarra kan ka'e mana barumsaa keessaatti hiriiyaa tokko qofa qaba jedhan. Ijoollummaa isaatti akka ijoollee biroo taphatee hin guddanne. Inni meeshaalee daa'immaanii ittin taphataniin miti kan taphate guddate. Inni meeshaalee taphataaf hin mijoofneen taphata ture. Kun immoo nu hin gammachiisu ture.

Inni bakka miilli itti baay'atu hin jaalattu. Ofii isaatti waan barbaaduun taphaata. Fiilmii Arabiffaa ilaaluu akka jaalatuufi booda barnoota isaa irratti dhiibbaa qaba jechuun akka isa hin ilaalle akka dhorkan harmeensaa BBCti himan. Haa tahu malee tarkaanfichi jijiirama finne ture. Haati haalli mucaa ishee baayyee waan ishee dhiphisuuf yeroo hunda mana barnoota deemuun hordoofti ture. Haalli isaa fooyya'uu dinnaan mana barnootaa jijjirte kutaa tokko gadi buustee galchite.

Yeroo kutaa lammaffa baratu hamma ta'e fooyya'aa dhufe. Ganna yeroo kutaa lammaffaa baratu haadha isaa gabatee peeredikii bichisiisee gabatee peeredikii sirritti qo'aatee maatii isaaf ibsa ture. Kuni immoo maatii isaaf waan adda ture. Sabaabinii isaas mucaan kun ciimina akkana agarsiisee waan hin beekneef. Booda irratti garuu haalli barnoota isaa jijiiramaa dhufe. Yeroo kutaa saddaffaa baratu jijiiramaa guddaa agarsiise. Amma kutaa isaatti sadarkaa tti ba'a.

Barataa Daagmaawii Daawit: 'Barataa kutaa jahaa beekumsa Fiiziksii fi hawwaa addaa qabudha'

Amma mana barnoota keessatti bartoota sadarkaa barnootaan isaa ol ta'aniifi gosa barnoota keemistiirii fi fiziiksii qo'achiisa.Yaadawwan Ilaali.

Prezidaant Tramp haasaan isaanii kan gumii walii galaa kan tokummaa mootummootaa 75ffaa irratti qabiyyee duula filannoo isaanii hedduu irratti fuuleffatan. Prezidaant Doonaald Trampiin dabalatee hoogganoonni haasaa isaanii gama viidiyoon dhageessisan. Tramp haasaa dhageessisaniin, talaalliicha ni raabsina, vaayiresichas ni ijifanna. Weerara kana ni dhaabna. Akkasumas bara badhaadhinaa fi bara haaraa kan nageenyaa keessas ni seenna.

Egeree keenya ifaatti deemaa ennaa jirru kanatti biyya weerara kana addunyaatti fidde Chaayinaa garuu akka itti gaafatamtu gochuu qabna. Tramp, Beejiin vaayiresii koronaa ilaalchisee yeroo isaatti odeeffannoo qooduu dhabuu isee fi weerarri kun akka hin tamsaane gochuu dhabuu isheen himatan. Tokkummaa mootummootaatti ambaasaadderri Chaayinaa Zhang Jun garuu. Himanaa sana fudhatama dhabsiisuu dhaan kan hundee hin qabaanne jechaa, COVIDf addunyaan deebii akka kennu kan yaadachiisan prezidaantii Chaayinaa Xi Jinping gara waltajjiitti affeeran.

Dhimma isaa dhimmi siyaasaa gochuuf ykn jibbisiisuuf yaaliin godhamu kam iyyuu fudhatama argachuu hin qabu. Already have an account? Log in. Not a registered user? Sign up.

Walia na weekend, co warto zobaczyć? - MoniaLifeStyle

Yaada Ergi. Yaada dabalataa fe'adhu. Xurree ittiin seenan Gara gabaasaatti darbi Gara fuula ijootti deebi'i Gara barbaadduutti cehi.

Learning English. Barbaadi Barbaadi. Tarree gabaasaalee sagaleedhaan. Sagantaa- Dilbata. Previous Next. Fulbaana 23, Yaadawwan Ilaali Print. Embed share The code has been copied to your clipboard. The URL has been copied to your clipboard. No media source currently available. Newest Newest Oldest.

Log in Not a registered user?You can download the source code for your Dropsource project at any time. Your download will be in a zipped archive file, so unzip it before continuing. If you edit the source code for your app outside of Dropsource there is no way to import your changes back into the editor. Similarly, if you make any additional changes to a project inside Dropsource after importing it into your IDE, you will need to download and import the updated code into your IDE again.

Your source code download is a reflection of your app at the time of your last build inside Dropsource, made available for a one-way transfer to the IDE.

However, if you plan to release multiple versions of your app you can do so from your source code — for each new version:. If you do make changes outside Dropsource, you will need reapply those changes each time you download your source code from the platform. Android Studio will import the project. You may see warnings or errors regarding SDK and Android versions — if so click the links in the messages to set up your installation of Android Studio with the required versions and components.

Select an XML file with the name of one of the pages you created in Dropsource to view it graphically. Click the Run button to run the app — if you have not already created an Android emulator, Android Studio will prompt you to do so at this point. Once you have an emulator, select it to launch your app on it. If you are willing to write the required Java, XML, or other code to make alterations, you can do so with your source code download imported into Android Studio.

You can extend the functionality defined in Dropsource with SDKs and other options not supported inside the editor — however, if you do require functionality that is not available in Dropsource, you may be able to achieve it using a plugin. To find out more about how your Dropsource app is implemented and explore the key components of your project inside Android Studio, check out Editing an Android Project.

Was this article helpful to you? Yes 3 No 2. How can we help?Tajaajilli kennamus hawaasicha fayyadamaa taasisuu qaba. Kanaafis akkuma bilisummaan jiru itti gaafatamummaan qaamaq kana keessa namoota hojjatanuu dacha dha. Manni murtii keenyas yeroo ammaatti Hawaasa naamuusa badaa balaaleffatu uumuu keessatti carraaqqii guddaa kan taasisaa jiruu dha.

Manni murtii keenya waggaa hanga waggaatti guyyaa sanbataa fi ayyaanaa dabalatee tajaajila kennaa jira. Dabalataanis dhimmoonni Mana murtiin alatti mala jaarsummaatiin akka xumuranuuf irratti hojjachaa jira.

Walii Galan Alaa Galan

Iddoo tajaajilli ibsaa fi kompiyutaraa hin jirretti dirqama miti. Eddoo tajaajilli ibsaa fi kompiitaraa hin jirretti dirqama miti. Deeggersa argame mil. Muuxannoo gaggaarii argaman akka Mana Murtiitti 8 28 13 14 22 14 14 Odeeffannoo teekinoolooji ammayyaan deggerame lakk. Akka Mana Murtiittis dhimmi kun akka salphaatti kan ilaallamuu miti. Karoora keessattis qabamuudhaan raawwiin jirus yeroo yeroon madaalamaa dhufee jira. Akkasumas, dhimma kiraa sassaabdummaa fi hojmaata badaa waliin walqabatee qorannoowwan adda addaa taasifamanii jiru.

Tarsiimoo kira sassaabdummaan ittiin gogu qopheessuun hojiirra oolchuun akkasumas hojii ijaarsa raayyaa guuyya guyyaan gaggeefamu keessatti hirmaannaa uummataa karaa qindoomina qabuu fi ijarameen gaggeesuun sirna iftoomina fi ittigaafatammumaan mirkaneesuun barbaachisaa dha. Labsii lakk. MiidhaaKiraa-sassaabdummaa A. Haaluma wal fakkaatuun, tasgabbii fi nageenya jeeqame keessatti mirgi diimookraasii fi dhala namaa waan kabajamuu hin dandeenyeef hawaasni amantaa dhaba.

Kunis, haala jiruu fi jireenya hawaasa biyyattii irratti dhiibbaa hamaa qaqqabsiisa. Gochii fi ilaalchi kiraa sassaabdummaa geengoo hamaa fi walxaxaa uumuun mootummaan ariitiidhaan aangoo fi dandeettii faayidaa waliigalaa uummataaf ittiin hojjetu akka dhabu waan taasisuuf dhaqee dhaqee mirgoota dhala namaa dhiiba.

Kiraa sassaabdummaan seerri tuffatame hacuuccaan mirga dhala namaa irra gahu adabbii malee akka hafuuf haala mijeessa. Hooggansi sadarkaa sadarkaan jiru humna guutuun hojii keessa akka hin gallee fi fudhatama ummata biratti qabu dhabsiisa. Kunis karoorri Mana hojii keenyaa fi akka waliigalaatti karoorri misoomaa akka galma hin geenye taasisa. Galii mootummaa gadi buusuun ykn xiqqeessuun, kaayyoo fi kallattii misoomaa barbaadame akka hojiirra hin oolle taasisaa. Hojii koomunikeeshinii wal irraa hincinnee fayyadamuun Miidiyyaalee adda addaa ittifufiinsan gargaaramuu, 2.

Uummata akka qaama raayyaa murteesaa tokkootti fayyadamuun hirmaannaa isaa guddisuu Sirna ittigaafatammumaa fi iftoominaa sadarkaa hundattii mirkaneesuu, 3. Kanaafis tooftaawaan gara garaa fayyadamuu dhan fakkeenyaaf waltajjii maamilaa uumuu, bargaaffii qopheesuu dhan sanduqaa yaadaa qopheesuu fi kkf. Tarsiimicha hojii irra oolchuuf akka gargaaru sirna deeggarsaa fi hordoffii cimaa driirsuu supervisionii, gabasaa ooditii, gabaasa mannen marii fi argannoowwan adda addaa fayyadamuu fi kkf hojii irra oolchuu, 6.

Hojii irra oolmaa Baajata Mootummaa ilaalchisee qabeenyii fi baajatni mootummaa tajaajila uummataaf akka oolu sirna iftoominaa diriirsuun barbaachisaa dha. Waliigalteewwan gurguddoo kan akka projaktoota ijaarsaa, caalbaasii bittaa, invasmantii adda addaa, C. Waligalteewwan qabeenyaa, faayidaalee ummataa fi mootummaa, keessumattu, lafaan, maallaqaan, gibira taaksii n walqabatan, nageenya ummataa fi biyyaa fi walqabatan, D. Gama kan biraatiin kiraa sasaabdummaa dadhabsiisuuf ijaarsa raayyaa gama hundaan ijaarametti damaqinaan hirmaachuun irraa eegama.

Dhaabbilen miidyaa gara garaa hawwaasa fi waldaaleen kiraa sasaabdummaa dadhabsiisuu keessatti gahee akka taphatan barsiisuun oddeeffannoo kennuu fi fudhachuun hirmaannaa uummataa sadarkaa hundatti akka ittifufiinsa qabaatu gochuun irraa eeggama. Akkaataa Dambii lakk. Raawwataa tajaajila kennu 1 Yakkoota Ciccimoo 1. Hubannoo Waliigalaa.

Dhuudhaalee Mana Murtii keenya. Amantaa uummatni mana murtii irratti qabu dabaluuf. Hojii Abbaa seerummaa fi kanneen biroo isa waliin walqabatan loogii bifa kamiinuu ibsamu kan akka Garaa Gahiinsa Tajaajilamtootaa Dabaluuf.


thoughts on “Beekumsa walii gala

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *